Arvatkaapa vaan kenellä on liput?
Piian kanssa ollaan siis menossa kattomaan Marilyniä Tukholmaan joukukuussa enkä voi vieläkää uskoo!
Huhhuh kuin isänmaallinen oon ku seuraavana päivänä herään kauheessa darrassa Tukholmassa ;)
Ei näin. Hahaha.
Oli pakko vielä tännekin tulla hehkuttamaan kun kerrankin oon perjantaina himassa datailemassa ja on aikaa.
Suosittelen joskus kokeilemaan. Yllättävän mukavaa ja Chilliä. Varsinkin jos on sellasia kämppiksiä kun Tuija ❤
Kauhean nostalginen olo ollut viime aikoina. Kahdeksantoista kypsään ikään ollaan päästy, mikä tarkoittaa sitä että oon jo niin vanha, että voin kai jo aloittaa lauseen kliseellä"Silloin kun minä olin nuori...."
Joten päätin tehdä aiheesta postauksen! Kuvissa siis minä 16 v. Ysin kevät ja jäätävä emoilu meneillään, huhhuh, :D Tosiaan, noista ajoista asti oon ollut mustahiuksinen. Harmi että kaikki 13-14-v. kuvat on toisella koneella, niistäkin olisi saanut jäätäviä teininostalgiaviboja.
Joo tää biisi, olin tohon niin koukussa että kuuntelin aina koulussa tylsillä tunneilla monta kertaa putkeen. (jep, ysillä koulu kiinnosti...)
Nyt kun tota biisiä kuunteli pitkästä aikaa niin pakko myöntää että ihan hyvältä kuulosti, vaikka oonkin ollut niin pettynyt ko. bändin uudempaan tuotantoon että käytännössä lopettanut kuuntelun melkein kokonaan.
Pakollinen MCR-linkki! Mun nostalgisoinneista ei vaan selvitä ilman My Chemical Romancea.
Vähän on joo hiukset silmillä.
Tämän biisin muistaa ainakin ystäväni Riikka, jonka kanssa aina popitettiin musiikkia yhteisistä nappikuulokkeista koulun pihan nurkalla. Noita kitarariffejä sitten aina hoilotettiin käytävillä siihen asti että jollain meni hermot.
Jännää ajatella, kuinka paljon elämä on noista ajoista muuttunut. Nykyään on sentään tohon verrattuna eri opiskelupaikassa, elämässä paljon uusia ihmisiä ja jopa porukoiden luota muuttanut pois. Kauheen paljon tapahtuu suhteellisen lyhyessä ajassa, vaikka yleensä sitä ajattelee elävänsä ns. rutiinielämää joka on tosi tylsää ja kaavamaista :)
Ihan kiva fiilis kun huomaa että jotenkin edes päässyt elämässä eteenpäin! Menipäs yllättävän filosofiseksi siihen nähden, että postaus alkoi emokuvilla ja escape the Fatella.
Hyvää sunnuntaiyötä! Ps. Koeviikot on ihania, silloin kun sattuu olemaan vain kolmena päivänä koe, ja yhden koepäivistä kipeenä :3 Nyt kun vielä pääsisi kursseista läpi niin voisin levänneenä ja iloisena palata lukiolle!
Pps. Ensimmäisten kelatukien kunniaksi vähän shoppailin syysvaatteita, kuvia seuraa! :)
Oon vaikka kuin pitkään haaveillut tollaisista ylipolvensukista, kuvassa näkyvät yksilöt on niin unelmat että huhhuh :)
Lisää pakkosaada-kamaa! Noi Jeffrey Campbellin kengät on kyllä hiton kalliita tällaselle just omilleen muuttaneelle opiskelijatyttöselle, mut ainahan sitä haaveilla saa... ei sitä koskaa tiiä :)
Hiukset ja takki! Pure perfection! En kestä! Itellä on just meneillää sellasen vanhan prätkärotsin tuunaus, samoin kämppis-Jennalla, kauhee niittikuume meneillään ;)
lisää niittejä.....
Jack Daniels, my first love ♥
Vielä vähän lävistysinspistä! Mulla on suunnitelmissa ihan tässä lähiaikoina ottaa rustoon lävistys, tällä hetkellä molemmissa korvissa on tällä hetkellä kolme reikää ja oon digannu tosi paljon kun oikeestaan en voi muuta näkyviä lävistyksiä ottaa teatterin takia! En meinaan halua ottaa sitä riskiä että vaikuttais rooliensaantiin. Sen sijaan oon nyt noita korvia rei'itelly ja lokakuun tienoilla myös napaan aattelin ottaa korun :)
Loppuun vielä biisi, taas Mansonia, yllätys yllätys! Se vaan nyt sopii tän postauksen teemaan.
Piia ja Vivi pamahtivat myös just paikalle ja kohta lähetään bilettämään :)
pitkästä aikaa wuhuu!
Hyvää lauantaita, people! Take it easy!
ps.kuvat weheartit.com
Sannin kanssa on tullut vähän kuvailtua tässä viime aikoina. Itse asiassa kunnia blogin uudesta ulkoasusta kuuluu myös kyseiselle ihanalle ja taitavalle kämppikselleni! Itse ainakin tykkäilen tosi paljon siitä miltä blogi nyt näyttää :)
Lukion kolmannen vuoden aloitus ei ollut ehkä ihan niin chilliä, kun mitä olisin kuvitellut, oon vähän tuskaillut noiden juttujen kanssa kun ei oikein motivaatiota löydy aina ja välillä tuntuu että ihan turhaan tuolla homehdun kun tiedän kuitenkin mitä haluun tulevaisuudessa tehdä...
No, mutta toisaalta vaikka aina dissaankin lukiota niin on siinä paljon hyviäkin juttuja ja parhaimpina päivinä jopa oikeesti diggaan siitä opiskelusta.
Lukiosta puheenollen, huomenna otan käytännössä varaslähdön viikonloppuun ja käyn vaan yhden liikkatunnin korvaamassa!
Ihanaa ajatella että jo huomenna saa nukkua pitkään, tässähän kaikessa rauhassa vaan kuuntelen Mansonia ja datailen... kelpaa, sen verran väsynyt oon ollut koko viime viikon!
Kivoja viikonloppusuunnitelmiakin on luvassa, niistä huomenna lisää ;) Nyt väsymys painaa sen verran että taidan sulkea koneen ja rauhoittua.
